Huomisiltaa ystäväiseni. Mitäpä kuuluu päivääsi? Kerro toki. Toivottavasti se on ollut mieluisa.
Omani on kiitänyt ohi rasvatun etanan lailla. En ole näet eilisen jälkeen ummistanut silmiäni. Kuten arvata saattaa, kofeiinilla ja spontaaneilla tuntemuksilla oli jonkin verran osuutta asiaan.
Olin näet rakastunut. Keneen, sinä kysyt? Kysytpä vallan vaikeita, en näet ehkä ole häntä vielä tavannutkaan.
Yhtäkkiset kohteettomat rakkaudenpuuskat ovat viime aikoina värittäneet maallista taivaltani. Aika ajoin vatsani valtaavat sadat perhoset, ikään kuin omaksi ilokseen. Lienevätkö pesän sinne tehneet? En minä valita, vallan suloisia ovat värikkäine siipineen. Ehkäpä ne ovat tottuneet pesimään kylmän ja räntäisen vuodenajan vieriessä sammaloitumatta ohi. Tai ehkä hieman etuajassa ovat. Aistivatko kulman takana odottavan viehättävän jalat alta sipaisijan? Ken tietää?
Eipä tässä sentään mikään kiire ole. Kiinteä vesi ei vielä peitä maata, ja huomennakin pitää kävellä monen kulman ohi. Tänään taidan vain ummistaa silmäni ja telmiä perhosteni kanssa.
Ota sinäkin yksi, minulla on näitä yllin kyllin. :3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti