Narahtavia

Hellurei sekä hyvää pseudomaanantaita. Arki on taas vienyt yhden päivän mennessään, ja kohta toinenkin kääntyy yöksi. Mitäpä minä tähän aikaan höpöttelen? Ehkäpä kohta saavutan silmistäni hiekan vohkineen nukkumatin. Sitä ennen narskutan tuolini selkänojaa.

Aamulla ansaintamahdollisuutta kohden jaloitellessani tahdittivat kulkuani kaksi eriävää narsketta. Purukumin lempeä painanta vasten hampaita säesti polyrytminä kenkien kohtaamisia aamukasteen kiehnäämien mukulakivien kanssa. Kapellimestareiksi tälle sinfonialle kävivät korvanappien kumiset kiinnikkeet liikehtiessään edellämainittujen tahdissa.

Elämän jälkiä kaunistellessa on hyvä hetkittäin hengähtää. Istuinlihakset kohtaavat puisen penkin tuottaen tutun vaimean narahduksen. Ojentuvan käden lähes odottaa ilmaisevan rentoutumisensa samoin elkein. Äänen tuottaa kuitenkin huulipari ryystäessään vastakeittynyttä kahvia. Tovin päästä äänet muuttuvat juoman toteuttaessa luonnonlakeja muuttumalla juotavan lämpöiseksi. Seuraava narahdus kielii puurtamisen jatkumisesta; kuppi vaihtuu hanskaan ja huulet asemoituvat viheltelyä varten.

Kotimatka toisintaa aamuista. Tuoreempi vesi on taannut jalkineiden pysyvän rytmissä. Tuttua ja turvallista narsketta, aina kotisohvan kosketukseen asti. Pienet äänet tunnelmoittavat arkea perin huomaamatta, ellei niille anna sielunaikaa. Ympäristöä on vallan mukava korvailla, tavanomaisesti suositan sinullekin. Kerro toki päiväsi äänistä, etsisin niitä mielelläni omistani :3 

Askeltaen

Kas hei jälleen sinä ihana otus, ja tervetuloa tälle puolen tiedon valtatietä. Sallinet minun jakavan hieman kuulumisiani? Ajattelin näet höpistä hieman maanantaini iloksi. Noista elämän pikku asioista siis. Voisin vaikka jälleen kerran yrittää tällaista jokamaanantaista turinointia. Jaa toki omiasi tuohon alle jos mielit. Kuulisin mielelläni sinustakin.

Rautatie kantoi minut uudistusten mullistamaan esi-Helsinkiin. Sen kirjoitusasun kyseenalaistaminen ei vielä tuolloin ollut mielessä, mutta nyt kun sen näkee edessään, se kieltämättä näyttää hassulta. Sivuraiteille eksymisen sijaan astuin viereiselle kadulle. Huomioni harhaillessa huomisen askareissa alaraajani kantoivat minua sokeina jotakuinkin suoraan eteenpäin.

Havahduin ruskeaan monumenttiin katsomuksessani. Perin kummallista. Täällä en ollutkaan ennen käynyt. Uutta ja ihmeellistä kaikkialla. Uusia rakennuksia, puita, pensaikkoja. Sääkin helli ruumista kohtalaisella lämmöllä ja silmiä miellyttävillä auringon kultaamilla hattaramuodostelmilla. Sallin lapsellisen riemun ja seikkailunhalun verhota olemukseni ja johdattaa keventyneet jalkani katukivetykselle. Aistit terävöityivät ja jokaiselle löytyi jotakin ihmeteltävää. Perinteisten ympäristönhavainnoimisvälineideni käydessä ylikierroksilla ajantajuni päätti levätä. Ihailin uutta sijaintiani joka askeleella. Hetkentapaista myöhemmin olinkin jo kotikulmillani. Ihmetys ja ihastus muuttuivat tutuksi ja turvalliseksi.

Lapsenlaista ihmetystä kesti kaiketi kymmenisen minuuttia. Hyvää mieltä valui mukaan rutkasti pidemmäksi aikaa. Tajusin lähiympäristöni omaavan lukuisia pieniä salaisuuksia, aivan kenkieni ulottuvilla. Tuleville päiville riittää siis tekemistä kevyen ulkoliikunnan muodossa. Suositan sinullekin pientä löytöretkeä. Saatat törmätä aistiaarteisiin ihan omalla takapihallasikin, mikäli valitset sen toisen suunnan ja poikkeat hieman reitiltäsi.

Kiva kun kävit. Tule toki toistekin, ehkä ensikerralla maisemareittiä :3

Restartti

Kas heippa taas ystäväiseni. Tervetuloa uudelle tellusvetoiselle kierrokselle rakkaan fuusioreaktorimme ympäri.

Retkeni alkoi, kuten varmasti monen muunkin, nakkien, perunasalaatin ja kohtuumittaisten etanoliliuosten äärellä hyvien ystävien seurassa. Värikkäistä ruutipanoksista emme nelijalkaisten onneksi nauttineet. Sylki kuitenkin vaihtui kellontarkasti, kuten perinne velvoittaa.

Kierroksen ensimetrit ovat kuluneet lupauksia välttävästi toteuttaessa. Ohessa on toki nautittu vapautta musiikin ja seura-aktiviteettien muodossa. Vapaus ei ole kuitenkaan ikuista yhteiskuntarakenteiden velvoittaessa omintakeiseen valuutanhankintaan ja itsensä kehittämiseen. Valittamista tämä ei ole. Paluu sosiaalisiin ympäristöihin on vallan mukavaa, vaikka kofeiiniuutteiden kulutus kohoaakin näinä aikoina.

Ah, korkeakoulutettu korkeakouluttaja on kohdistanut huomionsa suuntaani. Minun lienee siis syytä tehdä vastavuoroisesti. Heipähei, ja onnea jälkeen uudelle matkalle. Edessä on jälleen monia vuoden ensimmäisiä. :3