Punastusta

Kas tervehdystä ihmispieni. Tänään sen tein! Sain kurotettua käden niskaani ja kiskaistua kohti kynäielmän kokoista aukkoa maanantaissani. Aivan, luit aivan oikein. On mitä mainioin maanantai. Suonet minulle ilon ja hetken aikaasi höpötelläkseni hieman aamuni kulusta.

Astuin työmatkallani marjaan. Pieni punainen poks piirsi mieleeni kuvan linja-autosta, jossa kengänpohjani olisi tahran verran puhtaampi. En edes tiedä, onko tähän aikaan vuotuista kiertoa tapana löytää kadulta puiden tahi pensaiden pudottamia palluroita. Saattoipa kyseessä olla ihmisenkin kourastaan tahattomasti laskema piste. Oli miten oli, on se nyt jalkineeni koriste. Kerrassaan kaunoisen puun alla kantaani kiintynyt. Julkisen liikenteen sävyttämässä mietelmässäni ei näin kaunista puuta ollut.

Pieni piskuinen pläts. Juuri tarpeeksi siirtämään katseeni maasta kohoavasta vehreydestä deniminsiniseen olkaani. Kosteuden tummentama piste. Lienee eilisestä myräkästä eksynyt pisara. Yläpuolella harmaus oli jo kaikkoamaan päin. Suuremmitta sateitta saisi siis jatkaa jaloittelua kohti palkansaannin edellytyksen tyyssijaa. Linja-autossa ei mielikuvaminäkään miettisi moisia. Ei myöskään näkisi ihmiselle kovin pientä mutta ankkaparille varsin kodikasta lampea. Miten paljosta jääkään hän paitsi.

Taivaita ja maita taivastellessa hujahtaa kolmannestunti vallan vauhdikkaasti. Iltapäivällä odottaa vielä toinenkin mokoma, tosin käänteiseen suuntaan. Tiedä vielä mitä mukavaa vastaan tupsahtaa! Suositan sinuakin ajoin vilkuilemaan tuttuja polkuja. Ovatkohan ankat vielä odottamassa? :3

Iltasäteiltä

Tervehdystä ihmissulo. Kuinka voinet? Toivottavasti vallan mainiosti. Itse joutaisin jo unten maille, mutten unettomuudeltani ehdi. Tekipä sitten mieleni taas ilmoitella olemassaolostani maailmalle - siis sinullekin. 

Elon kulku on ollut ajoin kivistä. Tosin vain harvoin. Tätä nykyä kuljen melko lämpöistä ja jalkapohjia hennosti hierovaa sorapolkua. Jos pienen parannusehdotuksen saisin antaa, hieroisi se myös hartioitani. Noh, kaikkea ei voi saada. Ehkä tämä suussasulavan suklainen lohko hellii kieltäni senkin edestä. Kylkiäiseksi tilkka vettä vain. Tänään tyydyn vähään.

Ehkäpä tämän lyhyehkön olinjulistuksen tiimoilta saapuu unensanta silmiäni raskastamaan. Aamunsuussa odottaa taas uusi työntäyteinen, edellistä astetta väsyneempi päivä. Lähestyypä sentään viikonloppu. 

Saattaisinpa jälleen kynäillä hitusen säännöllisemmin. Ken tietää :3

Narahtavia

Hellurei sekä hyvää pseudomaanantaita. Arki on taas vienyt yhden päivän mennessään, ja kohta toinenkin kääntyy yöksi. Mitäpä minä tähän aikaan höpöttelen? Ehkäpä kohta saavutan silmistäni hiekan vohkineen nukkumatin. Sitä ennen narskutan tuolini selkänojaa.

Aamulla ansaintamahdollisuutta kohden jaloitellessani tahdittivat kulkuani kaksi eriävää narsketta. Purukumin lempeä painanta vasten hampaita säesti polyrytminä kenkien kohtaamisia aamukasteen kiehnäämien mukulakivien kanssa. Kapellimestareiksi tälle sinfonialle kävivät korvanappien kumiset kiinnikkeet liikehtiessään edellämainittujen tahdissa.

Elämän jälkiä kaunistellessa on hyvä hetkittäin hengähtää. Istuinlihakset kohtaavat puisen penkin tuottaen tutun vaimean narahduksen. Ojentuvan käden lähes odottaa ilmaisevan rentoutumisensa samoin elkein. Äänen tuottaa kuitenkin huulipari ryystäessään vastakeittynyttä kahvia. Tovin päästä äänet muuttuvat juoman toteuttaessa luonnonlakeja muuttumalla juotavan lämpöiseksi. Seuraava narahdus kielii puurtamisen jatkumisesta; kuppi vaihtuu hanskaan ja huulet asemoituvat viheltelyä varten.

Kotimatka toisintaa aamuista. Tuoreempi vesi on taannut jalkineiden pysyvän rytmissä. Tuttua ja turvallista narsketta, aina kotisohvan kosketukseen asti. Pienet äänet tunnelmoittavat arkea perin huomaamatta, ellei niille anna sielunaikaa. Ympäristöä on vallan mukava korvailla, tavanomaisesti suositan sinullekin. Kerro toki päiväsi äänistä, etsisin niitä mielelläni omistani :3 

Askeltaen

Kas hei jälleen sinä ihana otus, ja tervetuloa tälle puolen tiedon valtatietä. Sallinet minun jakavan hieman kuulumisiani? Ajattelin näet höpistä hieman maanantaini iloksi. Noista elämän pikku asioista siis. Voisin vaikka jälleen kerran yrittää tällaista jokamaanantaista turinointia. Jaa toki omiasi tuohon alle jos mielit. Kuulisin mielelläni sinustakin.

Rautatie kantoi minut uudistusten mullistamaan esi-Helsinkiin. Sen kirjoitusasun kyseenalaistaminen ei vielä tuolloin ollut mielessä, mutta nyt kun sen näkee edessään, se kieltämättä näyttää hassulta. Sivuraiteille eksymisen sijaan astuin viereiselle kadulle. Huomioni harhaillessa huomisen askareissa alaraajani kantoivat minua sokeina jotakuinkin suoraan eteenpäin.

Havahduin ruskeaan monumenttiin katsomuksessani. Perin kummallista. Täällä en ollutkaan ennen käynyt. Uutta ja ihmeellistä kaikkialla. Uusia rakennuksia, puita, pensaikkoja. Sääkin helli ruumista kohtalaisella lämmöllä ja silmiä miellyttävillä auringon kultaamilla hattaramuodostelmilla. Sallin lapsellisen riemun ja seikkailunhalun verhota olemukseni ja johdattaa keventyneet jalkani katukivetykselle. Aistit terävöityivät ja jokaiselle löytyi jotakin ihmeteltävää. Perinteisten ympäristönhavainnoimisvälineideni käydessä ylikierroksilla ajantajuni päätti levätä. Ihailin uutta sijaintiani joka askeleella. Hetkentapaista myöhemmin olinkin jo kotikulmillani. Ihmetys ja ihastus muuttuivat tutuksi ja turvalliseksi.

Lapsenlaista ihmetystä kesti kaiketi kymmenisen minuuttia. Hyvää mieltä valui mukaan rutkasti pidemmäksi aikaa. Tajusin lähiympäristöni omaavan lukuisia pieniä salaisuuksia, aivan kenkieni ulottuvilla. Tuleville päiville riittää siis tekemistä kevyen ulkoliikunnan muodossa. Suositan sinullekin pientä löytöretkeä. Saatat törmätä aistiaarteisiin ihan omalla takapihallasikin, mikäli valitset sen toisen suunnan ja poikkeat hieman reitiltäsi.

Kiva kun kävit. Tule toki toistekin, ehkä ensikerralla maisemareittiä :3

Restartti

Kas heippa taas ystäväiseni. Tervetuloa uudelle tellusvetoiselle kierrokselle rakkaan fuusioreaktorimme ympäri.

Retkeni alkoi, kuten varmasti monen muunkin, nakkien, perunasalaatin ja kohtuumittaisten etanoliliuosten äärellä hyvien ystävien seurassa. Värikkäistä ruutipanoksista emme nelijalkaisten onneksi nauttineet. Sylki kuitenkin vaihtui kellontarkasti, kuten perinne velvoittaa.

Kierroksen ensimetrit ovat kuluneet lupauksia välttävästi toteuttaessa. Ohessa on toki nautittu vapautta musiikin ja seura-aktiviteettien muodossa. Vapaus ei ole kuitenkaan ikuista yhteiskuntarakenteiden velvoittaessa omintakeiseen valuutanhankintaan ja itsensä kehittämiseen. Valittamista tämä ei ole. Paluu sosiaalisiin ympäristöihin on vallan mukavaa, vaikka kofeiiniuutteiden kulutus kohoaakin näinä aikoina.

Ah, korkeakoulutettu korkeakouluttaja on kohdistanut huomionsa suuntaani. Minun lienee siis syytä tehdä vastavuoroisesti. Heipähei, ja onnea jälkeen uudelle matkalle. Edessä on jälleen monia vuoden ensimmäisiä. :3

Pukinkontista

Kas hei taas sinä suloinen pieni otus :3
Ennen kuin sanot mitään, huomaan kyllä ettei ole maanantai. Älä huoli, kyllä minä vielä saan sen kiinni. Perin viheliäinen päivä, pyrkii kiitämään vauhdikkaasti ohi.

Joulu on vastikään ilahduttanut itse kutakin läsnäolollaan ja tuo markkinatalouden riemujuhla on varmasti koskettanut itse kunkin kukkaroa. Itse siirsin tilitietojeni räknäämisen visusti syrjään vuosittaisten immeisten ilahdutusostosteni ajaksi.

Hauskaakin oli. En ole päässyt perille joulustressistä. Ihan mielelläni pyöritän yhteiskunnan väkipyöriä tuttujeni iloksi. Sainpa itsekin kivoja asioita minua muistaneilta. Ehkä kovimmalle käytölle on astunut kahvimylly. Tuo läheisimpieni ostos hyppäsi oitis osaksi joka aamuista elämääni herättäen minut vastajauhetulla kahvipapu-uutteella, jota saan siemailla hymyssä suin ihastellen sisareni siveltimen vetojen tuottamaa, seinälläni majailevaa kanvaasimeemiä. Ah kuinka ihanaa onkaan taas hengähtää tuhansien kaloreiden jälkeen omassa kolossa, kun kaikilla on hyvä mieli.

Sitten virtasi adrenaliini, kylmä hiki ja kylmempi olut. Kädet ja äänenvoimakkuus kohosivat epäuskoisena kun musta kumilätty oli siirtynyt patjoihin sonnustautuneen miehen mukana jäästä irronneeseen verkkoon. Nolla muuttui ykköseksi ja sinivalkoinen kansa raivostui. Mikään ei yhdistä sohvaihmisiä niin kuin jääkiekko, eikä mikään nosta meteliä kuten tuomarivirhe. Kyllä nyt pientä kansaa sorsitaan, kun vaahteranuttu saa ylemmän tahon apua 4-2 lukemilleen.

Itse viihdyin suunnattomasti sykkeeni kohotessa ja pääkoppani spekuloidessa kyseisen urheilulajin sääntökirjan soveltamista sekaviin tilanteisiin. Ei kai pieni tappio haittaa, kun saa vastineeksi parin tunnin verran mitä sykähdyttävintä televisioitua viihdettä. Täähän on vaan jääkiekkoa.

Suoraan sanottuna tottakai se vähän korpee. Onneksi tänään oli vastassa Tanska.

Nautihan sinäkin kiekkoa ja keppanaa kohtuudella välipäiviisi. Vaikka ei ihan putkeen menisi niin tulee ne seuraavatkin kisat. Heipsunhei ja maukasta vuodenvaihdetta, sekä kiitos kun kuuntelet minun höpinöitä yhä. :3

Tunteita ja tuoksuja

Hei vaan sinä ihana pieni otus. Hyvää pseudomaanantaita! Olen palannut hetken hiatukseltani taas höpöttämään pikkuasioista teekupposen äärellä. Kyllä, kuulit oikein. Sydämessäni on sijaa toisellekin lämpimälle juomalle. Tuoksuu muuten hyvältä, ja tutulta.

Pesin tänään hiukseni muun maallisen kuoreni ohella. Lämpimästä kylpyhuoneesta poistuessani havaitsin ajatusteni kiitävän menneisiin aikoihin. Tuolloin oli lämmintä ja mukavaa. Hieman utuistakin oli, taisin olla uninen. Tunsin sykkeen tanssivan omani ympärillä. Kiehkuroita kasvoillani, omieni ohittamia. Ne kutsuivat tuoksullaan hautaamaan hymyni niihin.

Hengitän ulos ja avaan silmäni. Olen omassa makuuhuoneessani. Hengitän sisään ja suljen ne taas. Tunnen tuon tuoksun. Sinetöin sen loppupäiväksi päänahkaani koristaviin sinisiin keratiinisuikaleisiin. Nyt ne kutsuvat perhosia. Hassu hoitoainevalinta.

Hengitän syvään. Tunnen oloni kotoisaksi, enkä vähiten siksi että olen kotona. Toki tämä halpa ceylonkin kontribuoi fiilikseen. Teen tuoksussa on vaan jotain tosi comfyä. Jospa tämän hörppisi loppuun niin unten maille pääsisi, nuuhkimaan puhtaita lakanoita. Ah, niin freshiä.

Kiitosta kun piipahdit kuuntelemassa minun hupsuja juttusia. Pidähän sinäkin sieraimesi auki. Tunnetiloja riittää koettavaksi joka aistilla. :3