Hei taas sinä ihana ihminen joka näinkin syvälle nettiin eksyt! Siitä onkin taas vierähtänyt tovi, kun täällä viimeksi kävin. Paljon on muuttunut, tunteita tullut, muistoja mennyt. Jokin minut kuitenkin veti taas tänne. Ehkäpä voisin siis tarinoida aikani kuluksi, istahda toki kuuntelemaan jos tahdot.
Värähdys herätti huomioni. Kasvot, perin kauniit, asettuivat matkapuhelimeni ruudulle. Nuo silmät saivat joskus omani tuijottamaan niihin, hassuksi kutsuivat, ja soivat ylilyöntejä sydämeeni. Ah ollapa taas nuori ja hormonaalisen epävakaa.
Takaumani päättyi tervehdykseen, ystävälliseen sellaiseen. Vastasin tuttavallisesti kysyen kuulumisia, tarinoiden, kuten nytkin. Lienen taipuvainen jakamaan elämääni sitä kuunnella jaksaville. Sanat vaihtoivat omistajaa ja tarinat myötäeläjää. Hymyilin väsyneenä itsekseni. Otsikko kielinee tarpeeksi vaihtojen ajankohdasta.
Unettomat sielut irrottivat häntänsä toisistaan, luovuttivat kukin vuorollaan taistelunsa silmäluomia vastaan. Tai, no itse luovutan aivan kohta, kunhan keksin tälle tarinalle lopetuksen. Kappalehan tämä toisaalta on. Tarina jatkuu vielä. Ehkä ummistan silmäni, siten pääsen nopeammin jatkamaan sitä.
Hyvää yötä sinä siinä. Kiitos kun kävit, tule toki toistekin. Minäkin yritän taas muistaa käydä täällä. Ehkä ensikerralla kerron jotakin konkreettisempaa ja koherenttia. :3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti