Hei vaan taas sinä ihana pikku otus :3
Olen jo toista päivää ylenpaattisen onnellinen, siis enemmän kuin yleensä. Toisaalta miksi en olisi. Puhuin eilen sadoille ihmisille. Viihdytin heitä, opetin, jaoin iloa ja tietoa. Nautin myös taiteesta, kauniista ajatuksia ja tunteita herättävistä kokonaisuuksista - ja vieläpä ilmaiseksi.
Nyt nautin kahvista. Etkai sentään ajatellut, että kehittäisin kokonaisen narratiivin ilman mainintaa tuosta höyryävästä herkusta, arjen piristävästä sankarista? Senkin hupsu.
Yleensä jaan positiivisia pohdintojani maanantaisin vastalauseeksi Karvismaiselle maailmankuvalle. Ihan vaan kiusallani piristän ihmisiä. Tämä maanantai tosin hurahti varsin vauhdikkaasti ohi. Noh, eihän pieni ilon ilmentymä ketään haittaa. Ei sitä ainakaan liikaa ole. Ehkä sinäkin hoivaat nyt pientä hymynpoikasta kasvoillasi, vaikka ei olekaan maanantai. Pidä siitä huolta, se on tarttuva tauti. Aivasta se jonkun kasvoille. Ei se tapa, se vahvistaa, ainakin poskilihaksia. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti